Tal arkiv

Deltagande i EU:s stridsgrupper 2011

Skriven den .

Värderade herr talman! Svenska riksdagsgruppen förordar statsrådets förslag om ett finländskt deltagande i två EU-stridsgrupper under det första halvåret nästa år. Våra motiveringar är både nationellt egoistiska och pragmatiska och samtidigt rent ideella och principiella.

De förra uppfylls till stor del också om stridsgrupperna än en gång inte alls sänds ut på uppdrag. Trupperna utbildas både nationellt och i samarbete med övriga deltagande länder och får därmed en värdefull erfarenhet av både militärt avancerade uppdrag och av internationellt samarbete. Den här erfarenheten är av stor betydelse för upprätthållandet av den nationella försvarsförmågan.

Erityisen arvokasta on, että joukkomme saavat kokemusta yhteistyöstä sekä Pohjoismaiden ynnä Viron ja Irlannin että Saksan, Itävallan, Hollannin ja Liettuan kanssa. Kyse on siis sekä Nato-maista että sotilaallisesti liittoutumattomista maista. Kokemukset muodostuvat tietysti vieläkin arvokkaammiksi, jos taistelujoukot lähtevät suorittamaan tehtävää, vaikka siihen tietysti liittyy samalla suurempia riskejä. Koulutetut joukot on voitu päivystyksen jälkeen kuitenkin asettaa muihin kriisinhallintatehtäviin YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa, joten koulutus ei tässäkään mielessä ole ollut turhaa.

Periaatteelliset syyt osallistumiselle EU:n taistelujoukkoihin painavat tietysti vieläkin enemmän. Suomi haluaa olla EU:n täysivaltainen jäsen, joka kantaa oman osansa vastuusta, ja Suomi haluaa ennen kaikkea olla kansainvälisen yhteisön vastuullinen jäsen.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen selonteossa keskeisin ongelma kuitataan valitettavasti yhdellä lyhyellä lakonisella lauseella: ”Kansainvälisellä tasolla keskustelua on kuitenkin herättänyt se, että EU:n taisteluosastoja ei ole vielä kertaakaan käytetty varsinaisissa operaatioissa.” Tämä on kai vähintä, mitä voidaan sanoa. Syitä tähän varsin kiusalliseen tilanteeseen ei valitettavasti käsitellä selonteossa lainkaan. Jospa vain olisikin niin hyvin, että toimien tarvetta ei olisi ollut, niin kaikki olisi hyvin. Eihän meidän pidä toivoa sotaa ja katastrofeja, jotka vaatisivat toimia EU:lta. Kiitos kuitenkin ulkoministerille siitä, että hän omassa puheenvuorossaan vähän avasi tätä ongelmaa. Mainitsitte, että kynnys on korkea lähteä. Jatkokysymys voisi tietysti olla: Onko kynnys tällä hetkellä liian korkea?

Tyvärr är det ju så att det i många fall skulle ha funnits behov. Afrikas horn med Somalia i spetsen brukar nämnas som ett exempel, och det finns andra i Afrika. Och naturkatastrofer har vi minsann inte besparats under de gångna fyra åren då EU-trupperna har stått i beredskap. Namnet till trots behöver det ju inte handla om strider utan också om hantering av mänskliga katastrofer.

Värderade herr talman! Det är alltså skäl att fundera på vilka orsakerna är att stridsgrupperna aldrig har sänts ut. Utrikesminister Stubb nämnde här några orsaker och konstaterade att tröskeln är rätt hög. Följdfrågan är ju naturligtvis då: Är tröskeln för hög och vad kan man göra för att sänka den här tröskeln? Åtminstone kan man säga att de uteblivna insatserna inte vittnat gott om EU:s utrikes- och säkerhetspolitiska samförstånd. Och frågan är också hur motivationen hos de utvalda trupperna i längden kan upprätthållas om de aldrig sänds ut på uppdrag.

Toinen kriittinen reunahuomautus voisi olla, että Suomi osallistuu samanaikaisesti kahteen eri taistelujoukkoon sekä Atalanta-operatioon Somalian rannikon edustalla. Puhtaasti resurssien kannalta tämä on mahdollista, koska henkilöstön osalta kyse on kokonaan erilaisista erikoistumisista ja eri tehtävistä, mutta ajallinen porrastus olisi ehkä kuitenkin ollut eduksi suunnittelussa.

Arvoisa herra puhemies! Päätöstä Suomen osallistumisesta EU:n taistelujoukkoihin ei, kuten tunnettua, tehdä kevein perustein, mikä on erittäin hyvä asia. Sekä eduskunnan, hallituksen että presidentin myötävaikutus on tarpeen ja lisäksi kahdesti, joista tämä on vasta ensimmäinen kerta. Päätös on siis riippuvainen moninkertaisen lukon avaamisesta.

Sedan Finland gick med i den allra första stridsgruppen 2007 och en andra gång 2008 har reglerna för insatserna under 2009 ändrats så att truppernas flexibilitet och därmed användbarhet har utökats. Även om de ändrade reglerna inte hittills inneburit att någon trupp har skickats ut på uppdrag, har sannolikheten ökat för att så kan ske. Svenska riksdagsgruppen betonar att om trupperna skickas ut bör naturligtvis ingen möda och inga resurser sparas för att maximera våra truppers säkerhet och välbefinnande.

Gruppanförande i remissdebatten om statsrådets redogörelse om deltagande i EU:s stridsgrupper, 24.11.2010