• Blomqvist 2

Blomqvist: Pohjoismainen puheenjohtajuus 2021 priorisoi huoltovarmuutta, integraatiota ja kestävyyttä

Skriven den . Publicerad i Pressmeddelande
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy 1.1.2021 Suomelle. Puheenjohtajuuden valmisteluita käsitellään yleensä Pohjoismaiden ministerineuvoston istuntoviikolla, jota voidaan nähdä pohjoismaisena poliittisena superviikkona. Koronapandemian takia puheenjohtajuusvuoden linjaukset käsitellään tänä vuonna useammassa sähköisessä kokouksessa.

- Odotan mielenkiinnolla vuodenvaihdetta ja Suomen puheenjohtajuutta. Pohjoismaiset poliittiset keskustelut, sekä viralliset että epäviralliset, ovat olleet entistä tiiviimpiä, koronapandemian johdosta. On keskeistä, että pystymme puheenjohtajuuskautemme aikana jatkaa tiiviitä yhteydenpitoja, mutta meidän tulee myös varmistaa ett keskustelut johtavat johonkin konkreettiseen. Tavoite on siksi mm., että tarkistamme, miten voimme kehittää huotovarmuusyhteistyötämme tuleviin kriiseihin, sanoo Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

Pitäkäämme toisistamme huolta!

Skriven den . Publicerad i Funderingar
Kolumni Etelä-Uusimaassa 15.10.2020

Käsien pesu, etäisyyden pitäminen, kasvomaskin käyttö, ei sairaana töihin tai kouluun. Kaikki nämä ohjeet on meihin iskostettu viime kuukausina ja voidaan sanoa, että siinä yhteiskunta on onnistunut hyvin. Vauvasta vaariin pesemme kädet huolella, käsidesiä on joka puolella, ja toimimme muutenkin vastuullisesti. Meidän pitää nyt jaksaa jatkaa näitä ponnisteluja.

Sen sijaan on ehkä jäänyt hiukan taka-alalle mm. presidentti Niinistön kehotus henkisestä läheisyydestä fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Ihminen on pohjimmiltaan hyvin sosiaalinen olento. Meistä suomalaisista kerrotaan kansainvälisissä piireissä erilaisia tarinoita, kuten: ”Mistä erotat ulospäin suuntautuneen suomalaisen?” Vastaus: ”No siitä, että hän tuijottaa sinun kengänkärkiäsi, ei omiaan.”

SOTE

Skriven den . Publicerad i Funderingar
Olemme tänään ottaneet hyvin tärkeän edistysaskeleen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tämä uudistus tehdään sen vuoksi, että maamme sosiaali- ja terveydenhuolto olisi vielä parempi, ja siksi olemme valmistelleet mallin, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Potilaan on saatava hoitoa oikea-aikaisesti ja meidän on turvattava, että hoitoa on saatavilla yhdenvertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta. 
Lausuntokierroksen palautteen perusteella olemme tehneet useita parannuksia esitykseen, joista tärkeä osa koskee rahoitusmallia. Esimerkkeinä voisi mainita, että kuntapuolella lisätään uutena kriteerinä asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Hyvinvointialueiden rahoituksessa on lisätty kaksikielisyyden ja vieraskielisyyden painoarvoa. Täysin uutena kriteerinä lisätään asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Kaikki nämä ovat selkeitä muutoksia sote-palveluiden turvaamiseksi.