Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

EUn maatalouspolitiikka toteutetaan kansallisesti

Viime viikolla valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen CAP-suunnitelman. CAP on EU jargongia ja tarkoittaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Jokaisen maan pitää tämän vuoden sisällä toimittaa Brysseliin oman kansallinen ohjelmansa, jossa kuvataan tarkemmin miten EU:lta saatua sekä kansallista rahaa aiotaan käyttää seuraavalla rahoituskaudella eli vuosina 2023-2027. Suomen kansallinen ohjelma on melkein 900-sivuinen yksityiskohtainen opus.

Yhteisen maatalouspolitiikan päätarkoituksena on varmistaa, että Euroopan unionin alueella ja siis meillä täällä Suomessa, jatkossakin pystytään kannattavasti tuottamaan elintarvikkeita. Tämä on CAP:in perimmäinen tarkoitus ja tämä on hyvä pitää mielessä. Viimeistään koronapandemia on avannut silmiämme huoltovarmuuden merkityksestä. Kun yhteiskunta kohtaa äkillisen globaalin muutoksen moni asia, jota me olemme pitäneet itsestään selvänä, muuttuu. Rajojen ylittäminen vaikeutuu, kuljetukset hidastuvat ja jokaisen valtion pitää varautua selviämään itse. Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensvärdin sanat Kuninkaanportissa ”Eftervard, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. (Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun)” ovat yhtäkkiä entistä ajankohtaisemmat.

Maatalouden kannattavuus on edellytys sille, että maassamme voidaan tuottaa puhdasta ja terveellistä kotimaista ruokaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on yksi, tärkeä toimenpide tähän. Muitakin toimia tarvitaan. Tämän johdosta hallitusohjelmassa on oma, kymmenen sivun kappale, joka käsittelee maataloutta. Hallitus linjaa siellä muun muassa, että ”Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille.” Ohjelmassa on myös muita kannattavuutta tukevia elementtejä. CAP sekä hallitusohjelman hyvät kirjaukset eivät kuitenkaan riitä. Parhaillaan maatalous kohtaa pahimman kannattavuuskriisinsä aikoihin. Hallitus on tästä huolestunut ja kollegani ministeri Leppä kutsuikin elintarvikeketjun eri toimijat koolle syksyllä. Markkinoiden toimivuus on keskiössä ja maailman puhtaimman ja terveellisimmän ruoan tuottajien pitää saada työlleen kohtuullisen korvauksen.

Aikaisemmissa Suomen kansallisissa CAP-ohjelmissa on nostettu esille maatalouden vesistövaikutusten minimointia sekä monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Noin kymmenen vuotta sitten kun edellistä ohjelmaa tehtiin ilmastokysymys ei ollut ollenkaan yhtä voimakkaasti esillä, kun tänä päivänä. Siksi on luonnollista, että uusi hyväksytty ohjelma eroaa aikaisemmista tämän osalta. Hallituksen päätökseen hyväksyä kansallinen suunnitelma liitettiin yhteisesti hyväksytty lausuma, jossa kerrotaan, että hallituksen tavoitteena on vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä 29 prosentilla vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tietoisuus on lisääntynyt ja hyvänä esimerkkinä tästä voi mainita tuottajajärjestöjen, MTK:n ja SLC:n, yhteinen ilmastotiekartta jonka tietoja on hyödynnetty kansallisen suunnitelman laadinnassa.

Näillä toimin hallitus haluaa varmistaa, että tulevinakin jouluna voimme syödä puhdasta, terveellistä kotimaista ruokaa.

Haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kolumni on julkaistu Etelä-Uusimaassa 23.12.2021