Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Oma maa mansikka

Koronapandemia on monella tavalla vaikuttanut toimintatapoihimme. Valtaosaltaan vaikutukset ovat hankaloittaneet elämäämme tai jopa olleet haitalliset. Monista haasteista huolimatta kriisillä kuin kriisillä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. Yksi valoisa esimerkki tästä on kotimaan matkailun lisääntyminen.

Trendin myötä ruotsin kieleen on syntynyt uudissana ”hemester”, eli lähiloma kotimaassa. Moni joka muutoin on matkustanut ulkomaille, on nyt etsinyt ja löytänyt kotimaan aikaisemmin tuntemattomia mansikkapaikkoja. Olen itsekin tänä kesänä lomaillut Suomessa ja voi vain todeta, että kotimaasta löytyy hyvinkin monenlaista mielenkiintoista. Suomi on maantieteellisesti isohko ja monimuotoinen maa.

Toivottavasti, ja itse uskon vahvasti näin, osa tästä muutoksesta matkustuskäytännöissä jää pysyväksi. Länsi-Uudenmaan kunnilla on tässä hyviä mahdollisuuksia. Hanko on aina ollut tunnettu kesäkaupunki, mutta parin viime vuoden aikana yhä useampi on löytänyt kaupungin vetovoiman. Rivieraa muistuttavat huvilakadut ja hiekkarannat olivat keskikesällä ihmisvilskettä täynnä ja tällaisena lämpimänä kesänä myös tunnelma on kuin Välimeren rannikon turistikohteessa. Turistimääriä Hankoon on tänä kesänä yritetty lisätä myös risteilyjen muodossa Hangon Sataman ja matkustajalaivavarustamoiden yhteistyön myötä. Paikallisten yrittäjien ja koko kaupungin kannalta tämä on hyvin merkittävää.

Myös Tammisaaren vanhan kaupungin viehättävä alue ja Stallörenin puistoalue, ravintoloineen, kukoistaa ja on vetänyt väkeä hyvin. Laadukkaat palvelut vetävät puolensa, vaikka suurempia yleisötapahtumia vähän aikaan valitettavasti ei ole voitu järjestää.

Alueemme ruukkitoiminnan 1600-luvulle ulottuva historia on Suomessa ainutlaatuinen ja matkailijat ovatkin löytäneet kiehtovan ruukkimiljöön sekä Fiskarsissa että Pinjaisissa. Vuosien työ ja uurastus paikallisten yrittäjien toimesta kantaa nyt hedelmää.

Uudempaa historiaa edustaa Hangon rintamamuseo. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Hangon rintaman taisteluista. Nykyisen Suomen maaperällä ei ole kovin monta toisen maailmansodan taistelualuetta, koska suurin osa jäi Moskovan rauhassa valtakunnan rajan toiselle puolelle. Hankoniemen tapahtumat ovat historiassamme luku, joka monelle suomalaiselle on tuntematon, mutta josta uudistettu museo kertoo mielenkiintoisella ja mieleenpainuvalla tavalla.

Fagervikintien perusparannus on hanke, joka pitkään on ollut vireillä. Nyt työ on onneksi vihdoin saatu tehtyä ja tälläkin on lähimatkailun kannalta erittäin suuri merkitys. Sekä polku- että moottoripyöräilijät ovat löytäneet uuden reitin tutustuakseen alueeseen. Tunnettuuden ja vetovoimaisuuden eteen täytyy kuitenkin tehdä töitä. Itsestään tämä ei tapahdu. Tässä on selkeä yhteistyön paikka sekä alueen kunnille että yrittäjille. Parhaassa tapauksessa kiinnostus aluetta kohtaan johtaa myös siihen, että yhä useampi myös harkitsee pysyvämpää muuttoa tänne. Länsi-Uudenmaan eduiksi voidaan laskea läheinen etäisyys pääkaupunkiseutuun, hieno ja vaihteleva luonto, elävä maaseutu, hyvät palvelut ja mielenkiintoiset historialliset kohteet.

Kolumni Etelä-Uusimaassa 19.8.2021