Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Vakauden option lunastus

Meillä on Nato-optio. Tämän fraasin olemme toistaneet vuosikausia. Sekä me, joiden mielestämme Suomi kuuluu Natoon, että myös he joilla on ollut päinvastainen näkemys. Nato-optio on ollut riittävän monitulkinnainen, joten se on taipunut moneen suuhun.

Meillä oli 1990-luvulla aikaikkuna jolloin Suomi olisi voinut liittyä Natoon. Eri syistä sitä ei silloin tehty. Luotimme siihen, että Venäjä kehittyy demokraattiseksi, oikeusperiaatteita ja ihmisarvoja kunnioittavaksi moderniksi valtioksi. Pettymykseksemme näin ei käynyt ja Venäjän orastava demokratia kuihtui kuin syysviljan sänki talven jääpoltteen jäljiltä. Sillä kertaa tiemme ei johtanut Natoon, mutta oma tulkintani on, että asia jäi kuitenkin monelle kaivertamaan ja tämä joudutti omalta osaltaan valtioneuvoston nyt tekemää historiallista päätöstä.

Venäjän brutaali hyökkäys 24. helmikuuta, rauhallisen ja demokraattisen naapurivaltion maaperälle tähtäimenä vallata maan pääkaupunki ja syrjäyttää istuvan presidentin, oli traagisuudessaan ja röyhkeydessään yksinkertaisesti liikaa. Sekä kansalaiset, että monet poliitikot arvioivat tilanteen uusin silmin – ja virta kääntyi nopeasti ja vahvasti Naton kannatuksen puolelle. Toisaalta tämä oli vain pitkän kehityskaaren kulminaatio. Ja viimeistään Venäjän ilmoitettua viime vuoden puolella, etteivät aio hyväksyä Naton laajentumista, oli selvää, että tilanne oli muuttunut. Kuten presidentti Niinistö asian ilmaisi pääministeri Boris Johnsonin vierailun yhteydessä: ”Suomi ja Ruotsi ovat tähän saakka olleet liittoutumattomia omasta tahdostaan. Väitteellään Venäjä kuitenkin ilmaisi, että meillä ei olisi omaa tahtoa tässä kysymyksessä.” Venäjä pakotti siis väitteellään Suomen valtiojohdon arvioimaan Nato-optiota uudelleen.

Voidaan sanoa, että nyt lunastamme myös vakauden option. Jäsenhakemuksemme ei ole suunnattu ketään vastaan vaan rauhan ja vakauden puolesta. Lähialueellamme tilanne on vuosikymmeniä ollut rauhallinen ja tämän haluamme jatkuvan. Nato on puolustusliitto, liittouma jossa toteutetaan kolmen muskettisoturin tunnuslause ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Siitä huolimatta Suomi on kuitenkin edelleen ensisijaisesti itse vastuussa omasta maanpuolustuskyvystämme ja –tahdostamme. Rajojamme valvovat suomalaiset rajavartiojoukot ja sotilaallisen kriisin syttyessä suomalaisia sotilaita komennetaan toimiin. Olemalla Naton jäseniä nostamme riman mahdolliselle hyökkäykselle maatamme kohtaan, kun mahdollinen hyökkääjä tietää, että olemme osa laajempaa viiteryhmää ja tämä takaa meille parhaan turvan. Toki Nato ja sen jäsenmaat ovat auttaneet Natoon kuulumatonta Ukrainaa puolustusmateriaalilla – mutta ei lähettämällä joukkoja sinne. Natossa on sen sijaan selvästi lausuttu, että kaveria ei jätetä. Mahdollinen hyökkääjä tietää tämän ja ymmärtää olla yrittämättä. Täten jäsenyytemme turvaa rauhan ja vakauden jo ennakoidusti.

Kolumni on julkaistu Etelä-Uusimaassa 18.5.2022