Olemme tänään ottaneet hyvin tärkeän edistysaskeleen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tämä uudistus tehdään sen vuoksi, että maamme sosiaali- ja terveydenhuolto olisi vielä parempi, ja siksi olemme valmistelleet mallin, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Potilaan on saatava hoitoa oikea-aikaisesti ja meidän on turvattava, että hoitoa on saatavilla yhdenvertaisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta.
Lausuntokierroksen palautteen perusteella olemme tehneet useita parannuksia esitykseen, joista tärkeä osa koskee rahoitusmallia. Esimerkkeinä voisi mainita, että kuntapuolella lisätään uutena kriteerinä asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Hyvinvointialueiden rahoituksessa on lisätty kaksikielisyyden ja vieraskielisyyden painoarvoa. Täysin uutena kriteerinä lisätään asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Kaikki nämä ovat selkeitä muutoksia sote-palveluiden turvaamiseksi.
Pitkällä tähtäimellä on erityisen tärkeää, että hyvinvointialueilla on verotusmahdollisuus. Siksi hallitus on nyt sitoutunut siihen, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö valmistuu tällä hallituskaudella, ja että vero voitaisiin ottaa käyttöön jo vuonna 2026. Mikäli valmistelun aikataulu ei pidä, tulee hallitus varmistamaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan muilla päätöksillä vuoden 2022 kehysriihessä.
Olen hyvin mielissäni siitä, että kielellisiä oikeuksia on vahvistettu esityksessä entisestään. Tarve saada hoitoa omalla äidinkielellä korostuu etenkin silloin, kun ihminen on sairastunut ja siten erityisen haavoittuvassa asemassa.
Kansalliskielilautakunnan ja saamen kielen lautakunnan puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksen kokouksessa on tärkeä lisäys näiden toimielinten vaikuttamismahdollisuuksiin. Tämä vahvistaa demokratiaa.
Myös pelastustoimen osalta uudistus on suuri muutos. Meillä on tosin ollut tilanne, jossa itsenäiset pelastuslaitokset tekevät hyvää yhteistyötä ja kehittävät toimintaa yhdessä, mutta tätä tullaan nyt entisestään vahvistamaan jotta meillä myös jatkossa olisi hyviä pelastustoimeen liittyviä palveluita ja jossa toimintaa kehitetään niin tihenevissä kasvukeskuksissa -jossa on omat haasteensa – kuin harvaan ja yhä harvemmin asutulla maaseudulla jossa vastaavasti on omat haasteensa.
En viktig del av reformen har varit den särlösning som utarbetats för Nyland. Framförallt är den viktig eftersom ungefär en tredjedel av Finlands befolkning bor här. Utan en sådan här särlösning hade området blivit ohanterligt stort. Nu har området delats upp i fem välfärdsområden, områden vilka i sig är relativt sett rätt stora, men ändå så att det här tryggar demokratin och samtidigt invånarnas möjlighet att ha inflytelse i hur social- och hälsovården ordnas. Särlösningen i Nyland är också viktig för att den har utvecklats i samråd med de nyländska kommunerna för att försäkra en modell som passar för regionen på bästa möjliga sätt.
Avslutningsvis vill jag ännu säga, att det är ytterst viktigt att den här reformen nu ros i hamn. Reformen behövs, för att på sikt trygga tillgången på social- och hälsovårdstjänster för alla invånare och på ett jämlikt sätt. Reformen har krävt mycket arbete av en stor mängd experter på olika nivåer. Jag vill tacka alla dem, såväl de som arbetat centralt i ministerarbetsgruppen eller på ministerierna som de ute i landskap, kommuner och organisationer som satt tid och kunskap på att få fram en så bra lösning som möjligt. Trots all denna sakkunskap finns det säkert en eller annan fråga i en så stor reform som det senare visar sig att bör justeras. I så fall måste vi då i ett senare skede ha mod att göra justeringar. Nu måste vi emellertid ha mod att gå framåt!
