Funderingar

Paikallisdemokratia on yhteiskuntamme perusta

Skriven den .

Kolumni Etelä-Uusimaassa 21.01.2020

Korona, poliittinen tilanne Yhdysvalloissa sekä talvinen sää ovat hallinneet uutistarjontaa viime aikoina. Harva on suunnannut katseensa lähidemokratiamme kulmakiveen – kuntavaaleihin. Monelle vaalit tuntuvat hyvin kaukaisilta, vaikka kuntavaaleihin on vähemmän kuin kolme kuukautta. Äänestyspäivä on sunnuntaina 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestys jo 7.-13. huhtikuuta.

Yksi politiikan omituisuuksia on, että kiinnostus ja äänestysprosentti ovat niin alhaisella tasolla kuntavaaleissa. Kuitenkin nimenomaan kunnissa tehtävillä päätöksillä on erittäin suuri ja suorin vaikutus meidän arkeemme. Kunnissa päätetään lähipalveluista, kuten esimerkiksi vanhustenhoidosta, kouluista, päivähoidosta, liikennejärjestelyistä, kaavoituksesta, kirjastoista ja liikuntamahdollisuuksista. Kaikki päätökset eivät vaikuta kaikkien kuntalaisten elämään, mutta suurin osa päätöksistä vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti useimpien jokapäiväiseen elämään.

Suurin osa kollegoistani, puoluekannasta riippumatta, sekä hallituksessa että eduskunnassa ovat ehdokkaina keväällä. Sekin on osoitus kuntavaalien merkityksestä. Paikallisdemokratia on yhteiskuntamme perusta. Kehottaisin jokaista, joka on vähänkään kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, harkitsemaan ehdokkuutta ja olemaan yhteydessä omaa aatemaailmaa lähellä olevaan puolueeseen. Kaikki eivät tule valituksi ja politiikkaan ja vaaleihin liittyy välillä myös suurta draamaa. Mutta jo ehdokkaana oleminen on tärkeää demokratiamme kannalta.

Ja vaikka ei kunnanvaltuustoon pääsisikään, on ehkä mahdollista saada jokin lautakuntapaikka tai vastaava luottamustehtävä, jossa on mahdollisuuksia olla mukana suuntaamassa toimialan tai päättävän toimielimen toimintaa. Tarvitaan monenlaista osaamista ja näkemyksiä. Riittää vallan hyvin, että on aktiivinen kuntalainen. Ei kannata vähätellä omaa osaamistaan – työ tekijäänsä opettaa – ja jokaisella on oma näkökulmansa ja osaamisensa, ja kaikki tuovat siten arvokkaan kortensa kekoon.

Täällä Länsi-Uudellamaalla kunnat ovat ihmisen kokoisia ja päätöksentekijä tuntee hyvin paikalliset olosuhteet ja maantieteelliset paikat. Lisäksi mukana oleminen on, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, mukavaa ja palkitsevaa. Välillä mediasta, sekä perinteisestä että sosiaalisesta, voi saada toisenlaisen kuvan ja kuntapolitiikka tuntuu ehkä kovinkin raadolliselta. Minusta tämä on suurimmalta osin harhakuva, sillä yleensä vain ongelmat nousevat esille ja julkisuuteen.

Käytännössä kuntapolitiikka on loppujen lopuksi kuitenkin hyvin pragmaattista. Tehdään yhteistyötä, yritetään löytää kompromisseja ja tehdään päätöksiä yhdessä. Saadaan uusia tuttavuuksia ja ystäviä yli puoluerajojen, oma maailmankatsomus avartuu ja oppii ymmärtämään erilaisia tulokulmia eri kysymyksiin.

Yleinen äänioikeus, demokratia ja mahdollisuus vaikuttaa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Eivät maailmanlaajuisesti katsottuna tällä hetkellä, tai historiallisesti katsoen omassakaan maassamme. Niitä kannattaa vaalia. Sen takia uskallan väittää, että kuntapoliitikot ja kunnallisvaaliehdokkaat ovat länsimaisen demokratiamme arjen sankareita.