Kolumni Etelä-Uusimaassa 20.9.2020

Tämän vuoden budjettiriihi päättyi tiistaina. Ulkoisesti Säätytalo on tietenkin paikkana hyvin kaukana savuntuoksuisesta perinteisestä riihestä, eikä varstojen rytmistä ääntä siellä puinnin aikana kuule. Mutta työstä valtion talousarvion kokoaminen kyllä käy.

Kolme asiakokonaisuutta nousi keskusteluissa muiden edelle, nimittäin talous, työllisyys ja ilmasto. Ja hyvä niin. Nämä kaikki ovat keskiössä, kun rakennamme kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa tulevaisuutta varten. Hallituksen päätökset tukevat tätä kehitystä.

Talous nojaa siihen, että yritykset ovat elinkelpoisia ja uskaltavat investoida, palkata työvoimaa ja kasvaa. Budjetin yhteydessä totesimme, että hallitus turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille.

Kolumn i Västra Nyland 28.8.2020

När jag samlade tankar för den här kolumnen satt jag på skördetröskan och såg det böljande åkerlandskapet framför mig. Jag kände glädje över att ha möjlighet att använda några av mina sista semesterdagar till att bärga åtminstone en del av det här årets skörd själv. Jag har igen ett år, liksom generationer före mig på de här samma åkrarna – med hjälp av markens växtkraft, solens energi, regnvatten och fotosyntesen – producerat ren och hälsosam, inhemsk mat.

Den finländska matens dag firas om jämnt en vecka, nästa fredag den 4 september. Dagen firades för första gången förra året och blir förhoppningsvis en tradition. Tanken är att man den här dagen funderar lite extra över matens ursprung och antingen tillsammans med familjen eller vänner avnjuter mat tillredd på inhemska råvaror– antingen inhandlade direkt av en lokal odlare eller från butiken av råvaror märkta med Gott från Finland-märket.

Kolumni Etelä-Uusimaassa 18.6.2020

”Ellei mikään muu auta – katso käsikirjasta” on ystävällismielinen tokaisu, jota joskus kuulee, kun joku yrittää suoriutua vaikeasta tehtävästä. Sanonta on eräitä kertoja tullut mieleeni viime aikoina, kun olemme hallituksessa päättäneet askelista kohti uutta normaalia. Yhteiskunnan avaamiseen, kun ei ole olemassa valmiita ohjeita tai opaskirjoja.

Valmiuslain käyttöönotto päätöksineen ja rajoituksineen, koronaviruksen taltuttamiseksi, on ollut hyvin poikkeuksellinen toimenpide. Olemme Suomessa kuitenkin onnistuneet hyvin – menehtyneiden määrä on monia muita maita huomattavan paljon pienempi ja tartuntakäyrä on laskeva.

Kolumni Etelä-Uusimaassa 21.5.2020

Koronakriisin iskiessä, vain noin kaksi kuukautta sitten, hallituksen ensisijainen ja kiireellisin tehtävä oli ihmishenkien suojeleminen ja pelastaminen. Edelleen taudin leviämisen ehkäiseminen ja tilanteen seuranta ovat hallituksen erityistarkkailussa. Vaara ei missään tapauksessa ole ohi.

Samanaikaisesti tarvitaan kuitenkin muitakin toimenpiteitä. Kansalaisten jälkeen seuraava potilas on nyt talouselämä ja tämän johdosta terveiden yritysten hengissä pitäminen kriisin yli on ollut hallituksen neuvottelujen päähuomiona viimeiset viikot. Tämä on ensiarvoisen tärkeätä, lyhyellä tähtäimellä työpaikkojen kannalta ja pitkässä juoksussa kansantaloutemme tulevaisuutta ajatellen. Kuten talousnobelistimme Bengt Holmström sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa (13.5.) ”Ihmisten täytyy ymmärtää, että viime kädessä yritykset pitävät tämän maan pystyssä”.

Kolumn i Västra Nyland 15.5.2020

Vid tidpunkten för min senaste kolumn hade regeringen nyligen tagit i bruk beredskapslagen och infört restriktioner för att begränsa spridningen av coronaviruset. Det känns som länge sedan, även om det bara är fråga om några veckor.

Mycket har hunnit hända sen dess. Begränsningarna har gett resultat, sjukdomsspridningen har kunnat dämpas, liv har kunnat räddas. Vi kan konstatera att Finland klarat sig förhållandevis väl hittills. Liksom i resten av världen har pandemin ändå slagit hårt mot vår ekonomi. Regeringen har arbetat och arbetar därför målmedvetet för att hjälpa företag och rädda arbetsplatser.

Kolumni Etelä-Uusimaassa 16.4.2020

Viime sunnuntaina, 12. huhtikuuta, tuli kuluneeksi viisikymmentäyhdeksän vuotta siitä, kun Juri Gagarin, ensimmäisenä ihmisenä maailmassa, teki legendaarisen avaruusmatkansa. Itse en ollut silloin vielä syntynyt, mutta koulupoikana avaruuden äärettömyys ja avaruusmatkat kiehtoivat minua ja mielikuvaustani. Jo kauan ennen kuin Miljoonasateen Gagarinista kertova kappale oli iskostunut kaikkien suomalaisten päähän.

Vain vajaa kuukausi Gagarinin jälkeen oli ensimmäisen amerikkalaisen vuoro kiertää maapallon ympäri. Kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä oli täydessä vauhdissa. Suurvallat tekivät suuria rahallisia panostuksia sekä kokosivat valtavia poikkitieteellisiä tutkimus- ja kehittämisryhmiä. Kummassakin maassa tehtiin määrätietoisesti työtä sellaisen tavoitteen eteen, joka vain muutama vuosikymmen aikaisemmin oli ollut täysin utooppinen ja vain Jules Verne-tapaisten kirjailijoiden fantasioita.