Funderingar

En annorlunda vår

Skriven den .
Kolumn i Västra Nyland 9.4.2020

Den här våren har våra liv ställts om på många sätt, och vår vardag har förändrats på ett sätt som knappast någon kunnat föreställa sig för bara några veckor sedan.

Finland, liksom så gott som hela resten av världen, har varit tvunget att vidta drastiska åtgärder för att bromsa spridningen av coronaviruset. I mitten av mars konstaterades undantagsförhållanden råda i vårt land och regeringen beslöt ta i bruk beredskapslagen, som ger stora befogenheter att begränsa invånarnas grundläggande fri- och rättigheter. En lag som aldrig förr använts under fredstid.
Och mycket är annorlunda än vad vi är vana med. Skolorna har övergått till distansundervisning. Alla som kan jobbar hemifrån. Restauranger och de flesta offentliga utrymmen har stängts. Trafiken in och ut från Nyland har begränsats. Vi ska alla undvika närkontakter, och de som ingår i riskgrupperna uppmanas hålla sig i karantänliknande förhållanden.

Raaseporin sairaalaa tarvitaan

Skriven den .
Kolumni Etelä-Uusimaassa 19.3.2020

Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) on laatinut asiasta raportin ja HUS:n hallitus tulee käsittelemään ja päättämään asiasta kevään aikana. Ilman yhteispäivystystä Raaseporin sairaalassa ei voida suorittaa nukutusta vaativia leikkauksia tai tarjota erikoissairaanhoidon päivystystä. Tämä heikentäisi ratkaisevasti sairaalan toimintaedellytyksiä ja minun näkemykseni on, että HUS:n hallituksen ei pitäisi lakkauttaa yhteispäivystystä.

Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen lopettaminen heikentäisi sosiaalista ja alueellista yhdenvertaisuutta hankolaisille, inkoolaisille ja raaseporilaisille. Tämä olisi vastoin sitä perusajatusta, että jokaisella tulisi olla yhdenvertainen oikeus korkealaatuiseen hoitoon oikeaan aikaan ja lähellä. Sairaala on tärkeä alueen kaikille asukkaille. Raaseporin sairaala on myös paras tae, että hoitoa voidaan saada molemmilla kansalliskielillä. Myös Lohjan sairaala on tärkeä seudun ihmisille. Sairaaloilla on tänään toimiva työnjako ja molempia tarvitaan.

Vård i framtiden, vård i Raseborg

Skriven den .
Kolumn i Västra Nyland 6.3.2020

Alla står vi en dag inför en situation där vi är i behov av vård och omsorg. Då måste vi kunna lita på att vi får god vård i tid och inom rimligt avstånd. Vi ska kunna lita på att kvaliteten på vården är hög och att personalen är motiverad och kunnig.

Idag är det tyvärr inte alltid en självklarhet att människor i vårt land får vård varken inom rimlig tid eller annars på jämlika grunder. Vi ser även betydande hälsoskillnader mellan olika socioekonomiska befolkningsgrupper och vår åldersstruktur bidrar med utmaningar.

Vi står därför i en situation där vår social- och hälsovård måste förnyas för att bättre kunna garantera kvalitet och tillgång. Det här kräver bland annat en reform av hur vi ordnar social- och hälsovården. Flera regeringar har varit medvetna om att det behövs en så kallad vårdreform. De har försökt genomföra en sådan, men misslyckats. Det betyder nödvändigtvis inte att de tidigare regeringarna gjort ett dåligt jobb, men en vårdreform är en stor och utmanande uppgift som det inte finns en enkel lösning på.

Miksi sote?

Skriven den .
Kolumni Etelä-Uusimaassa 20.2.2020

Meille kaikille tulee joskus se päivä, jona tarvitsemme apua ja tukea yhteiskunnalta. Sinä päivänä meidän pitää voida luottaa siihen, että saamme tarpeellista ja asianmukaista hoitoa ja hoivaa. Sen takia meidän pitää huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat hyvällä tasolla ja että löytyy osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Tänään meillä Suomessa on tilanne, jossa kaikki kansalaiset eivät välttämättä saa tai eivät voi luottaa siihen, että saavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa ajoissa tai tasa-arvoisesti. Meillä on haasteita muun muassa siinä, että jonot terveysasemille ovat usein liian pitkiä ja eriarvoisuutta korostaa omalta osaltaan se tosiasia että meillä on hyvin toimiva työterveydenhuolto johon siihen oikeutetut pääsevät nopeasti ja vaivattomasti. Meillä on myös merkittäviä terveyseroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja sen lisäksi väestön ikärakenteen kehitys on haastava. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio vie yhteiskuntaa eteenpäin, mutta tarvitsemme jatkossakin ihmisiä jotka hoitavat toisia ihmisiä ja jotka huolehtivat siitä, että saamme hoitoa ja hoivaa silloin kuin tarvitsemme sitä.

Tenala-Marcialonga-Nordsjö

Skriven den .
Kolumn i Västra Nyland 31.1.2020

I söndags stod jag på startstrecket till långloppet på skidor, Marcialonga, i en by i norra Italien. Jag kände en viss osäkerhet i magbottnen eftersom skidkilometrarna på riktig snö inte blivit särskilt många hittills, dels på grund av mitt nuvarande arbete, men främst eftersom vintern inte varit vad den tidigare brukat här i Tenala då drivorna ofta stod höga den här tiden på året. I Trento drygt tvåtusen kilometer längre bort såg det inte bättre ut. Alpängarna var gröna och arrangörerna hade haft ett drygt arbete med att anlägga det 70 kilometer långa spåret för de tusentals deltagarna.

Visserligen har vädret i alla tider ändrat från år till år, men nu visar all forskning som sammanställs i IPCC-rapporterna att vi människor haft stor inverkan på klimatet och att det senast nu är dags att reagera och fatta beslut som reducerar våra utsläpp av växthusgaser.

Menestys vaatii panostuksia

Skriven den .
Kolumni Etelä-Uusimaassa 15.1.2020

Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että saan tehdä merkityksellistä työtä, josta olen kiinnostunut ja yhdessä ihmisten kanssa, joiden seurassa viihdyn. Ennen uraani politiikassa sukuni maatila siirtyi isältäni minulle ja minä toimin maanviljelijänä noin 15 vuoden aikana. Mutta politiikka vei sitten mukanaan ja viimeistään eduskuntaan pääsyni jälkeen viljelystä tuli lähinnä sivutoimi ja jossain mielessä ehkä myös tärkeä harrastu ja henkireikä. Viihdyin maanviljelijän arkipäivässä vallan hyvin, vaikka työpäivä olikin silloin toisenlainen. Sain olla paljon ulkona, työ oli välillä fyysistä, työstä tuli usein näkyvä tulos ja ruoan tuottaminen tuntui todella mielekkäältä.

Työnteko on suurimmalle osalle meistä arkipäiväinen toimi ja on tietysti toivottavaa, että työnteko olisi kaikille myös mieluisaa. Joinakin aikaisina sateisina aamuina varmaankin suuri osa meistä välillä toivoo tai miettii, että olisipa vapaapäivä niin saisi nukkua pitempään. Työnteko on kuitenkin melkein kaikille vakinaisen tulon lähde, mutta pelkkä palkka ei välttämättä riitä motivoimaan meitä työssä. Tarvitsemme esimerkiksi laadukasta koulutusta ja myös mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen, tarvitsemme työhyvinvointia ja kohtuulliset vaatimukset työnantajalta, jotta voimme tehdä parhaamme työpaikalla. Yritykset taas tarvitsevat toimivat puitteet, jotta ne voivat kasvaa, kehittyä ja työllistää. Mikään näistä ei synny itsestään.