Tal

Gruppanförande om regeringens proposition till riksdagen om statsbudgeten för 2019

Skriven den .
Tal i plenum 17.12.2018

Värderade fru talman, arvoisa puhemies!
Suomi ei ole Ranska, Suomi ei ole Iso-Britannia, Suomi ei ole Kreikka, eikä Suomi ole Italia. Suomi on Suomi, ja se on monessa mielessä hyvä asia.

Monien vaikeiden vuosien jälkeen talous on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta. Työllisyys on parantunut, ja valtionvelka pienenee ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Henkseleiden paukutteluun hallituksella ei kuitenkaan ole syytä eikä varaa. Kaikki eivät nimittäin koe, että Suomella menisi entistä paremmin. Ranskan keltaliivien tapaan monet, aivan liian monet, suomalaisetkin kokevat, että heidän tulonsa eivät riitä kelvolliseen arkeen. Tämän lisäksi finanssipolitiikkaa valvova Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi hiljattain raportin, joka on huolestuttavaa luettavaa. Raportin keskeinen johtopäätös on, että hallitus ei ole onnistunut vähentämään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Syy siihen, että hallitus on epäonnistunut keskeisessä tavoitteessaan eli kestävyysvajeen pienentämisessä, on ilmeinen. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että sote-uudistuksen keskeinen tavoite, terveydenhuollon tulevien menopaineiden hillitseminen, ei näytä toteutuvan.

Ärade talman! Hållbarhetsunderskottet växer då regeringen inte lyckas ens med sina egna planer. Vi har sagt det förr och vi säger det igen: det var inte klokt att koppla ihop vårdreformen med en så radikal administrativ reform som landskapsreformen är. Dessutom ser valfrihetspaketet ut att göra reformen ännu mer tungrodd. Man har inte lyckats påvisa vare sig de kvalitativa förbättringarna i vården eller kostnadsinbesparingarna. Det är därför lätt att förena sig med Statens revisionsverks slutsats att reformen innehåller så mycket osäkerhet och sannolika utgifter att den inte kommer att korrigera hållbarhetsunderskottet, som ju var ett av de primära målen. Kommunförbundets färska bedömning att vårdreformen tvärtom ger en tilläggsräkning på 1 miljard euro per år talar precis samma språk.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nähdä menestyvän ja inhimillisen Suomen, jossa panostetaan lapsiin ja luodaan arjen turvallisuutta. Politiikassa on aina mahdollista priorisoida ja tehdä toisenlaisia valintoja. Me osoitamme vaihtoehtobudjetissamme, että on mahdollista tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ilman massiivisia ja lyhytnäköisiä leikkauksia koulutukseen, opintotukeen ja kehitysyhteistyöhön. Näytämme, että on mahdollista toteuttaa tarpeelliset uudistukset, kuten perhepoliittinen kokonaisuudistus ja verouudistus, joka antaa jokaiselle enemmän käteen. Olemme vakuuttuneita siitä, että koulutuspanostuksilla ja tutkimuksella rakennetaan tulevaisuuden Suomea, pysäytetään ilmastonmuutos, joka on tämän päivän suuri haaste, ja luodaan uusia työpaikkoja.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on viisaasti todennut, että ilmastonmuutoksen vastustaminen on hyvää talouspolitiikkaa — paitsi että se on muuten aivan välttämätöntä. Haluamme kannustaa työntekoon, terveyteen ja hyvinvointiin. Maailman kasvavia pakolaisvirtoja ei ratkaista kehitysavun alasajolla tai maahanmuuton rajoittamisella.

Ärade fru talman! Pensionärer med låga inkomster är en grupp vi vill ta särskild hänsyn till. I sitt budgetförslag och sin budget har regeringen föreslagit en höjning av garantipensionen, och det är bra, men vi anser att den inte är tillräcklig. Vi föreslår en ytterligare höjning på tio euro. Utöver det vill vi förbättra situationen för dem som lever på små pensioner genom att befria folkpensionen från regeringens indexfrysning.
Vi vill också stärka den sociala tryggheten. Därför satsar vi på barnbidragets ensamförsörjartillägg och ändrar bestämmelserna så att ensamförsörjartillägget inte längre minskar utkomststödet. På så sätt kan ensamförsörjarnas ekonomiska situation klart förbättras.

Regeringen måste få ett dåligt vitsord för sitt jämställdhetsarbete. I regeringsprogrammet skrev man in att kvinnor och män är jämställda, men vi har inte sett några åtgärder som skulle ha främjat ett mer jämställt Finland. Vi anser att en bedömning av budgetens konsekvenser för jämställdheten ska vara ett viktigt verktyg i budgetarbetet i framtiden.

Vi behöver en skattepolitik som ger löntagarna mer i handen. SFP:s modell — att sänka skatten på arbete och försiktigt höja skatten på konsumtion — skapar bättre förutsättningar för företagsamhet och ger en högre sysselsättningsgrad. Modellen bara stärks av att vi även höjer hushållsavdraget.

Arvoisa puhemies! Tänä syksynä eduskunnan tietopalvelu on ensimmäistä kertaa tehnyt huolellisen selvityksen jokaisen yksittäisen vaihtoehtobudjetin vaikutuksista. RKP:n osalta tulokset ovat hyviä: vaihtoehtobudjettimme parantaa kaikkien tuloluokkien tulokehitystä, ja sen työllistävä vaikutus on 3 000 työpaikan verran suurempi kuin hallituksen budjetin vastaava vaikutus. Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takana päin. Rakenteellisia uudistuksia on tehtävä nyt, kuten perhevapaauudistus ja työmarkkinauudistus, jotka lisäävät joustoja mutta myös vahvistavat luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla.

RKP peräänkuuluttaa rohkeampaa politiikkaa, missä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat avainasemassa. Koska hallitus ei mielestämme ole onnistunut tässä, esitän hallitukselle epäluottamuslauseen, jossa toteamme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. Tämä on vastalauseen 4 mukaisesti: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen politiikka on ollut lyhytnäköistä. Hallitus ei ole parantuneesta talous-ja työllisyystilanteesta huolimatta poistanut kehitysapuun ja koulutukseen tehtyjä leikkauksia. Koulutusleikkaukset muodostavat todellisen uhan opetuksen ja tutkimuksen laadulle, koulutuksen tasa-arvolle ja maamme kilpailukyvylle. Hallitus ei ole ollut valmis uudistamaan perhevapaita ja varhaiskasvatusta, vaikka sille on ollut kiistaton tarve. Hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi ovat olleet riittämättömiä, ja tarpeelliset rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Tehdyt veronkevennykset ja tulonsiirrot eivät ole olleet riittäviä. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”