Tal i plenum 16.10.2018
Arvoisa puhemies värderade talman
Riksdagen står idag inför ett tudelat förfarande, där den förväntas ta ställning till regeringens sysselsättningspolitik, men också, något exceptionellt, ta ställning ifall regeringen ska fortsätta beredningen av ett av sina lagförslag.
Gällande regeringens sysselsättningspolitik, låt mig genast säga att det är mycket positivt att allt fler i Finland har fått jobb. Också regeringen förtjänar ett tack här, även om det främst beror på den gynnsamma ekonomiska utvecklingen globalt. Samtidigt måste vi i Finland vara ännu betydligt mer ambitiösa. Vi behöver ännu fler nya arbetsplatser, vi behöver ännu fler ute i arbetslivet. Finlands sysselsättningsgrad måste höjas till minst 75, helst 80 procent som i våra nordiska grannländer. Det är en förutsättning för att vi ska kunna, inte bara bevara, utan även utveckla vårt nordiska välfärdssamhälle. Eller som vi i SFP brukar säga, kakan måste först bakas före den kan fördelas.
Miten luomme entistä enemmän työpaikkoja Suomeen? Vastaus on selkeä, työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi tarvitaan enemmän joustoa. Tässä hallitus on epäonnistunut. Yksi tärkeimmistä uudistustarpeista koskee perhevapaita. RKP on jo pitkään esittänyt laajaa perhepoliittista kokonaisuudistusta, johon kuuluu perhevapaiden uudistus 6+6+6 mallin mukaisesti, kotihoidon tuen uudistus ja neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle. Perheiden ja tasa-arvoisemman työelämän takia, mutta myös siksi, että työllistyminen ja työn vastaanottaminen helpottuisi.
Asian vakavuudesta huolimatta juuri tänään tuntuu jotenkin koomiselta, ettei perhevapaauudistus edennyt. Tällä uudistuksella oli työmarkkinajärjestöjen, niin Etelärannan kuin Hakaniemenkin tuki. Tällä uudistuksella oli käytännössä myös lähes koko opposition tuki. Miksi tämä välttämätön uudistus ei edennyt? Se pysähtyi hallituspuolueiden poliittisen tahdon puutteeseen. Perhevapaauudistusta ei siis hallituksen puolelta nähty tärkeänä, mitään muuta selitystä asialle ei ole.
Uudet työpaikat syntyvät pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä. RKP:n mielestä paikallinen sopiminen tulisi mahdollistaa tämänhetkistä laajemmin. Se edesauttaisi uusien työntekijöiden palkkaamista pienempiin yrityksiin. Tarvitsemme uuden keskustelukulttuurin työpaikoille, jossa työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustellen löytävät parhaimmat ratkaisut. Uskon, että yritysten tasolla on tahtoa ja valmiutta aitoon vuoropuheluun. Vaikka se valtakunnallisella tasolla välillä todella vaikealta vaikuttaakin.
Ärade talman
När vi talar om arbetslivet är det viktigt att poängtera att en bättre arbetshälsa skulle kunna spara samhället miljarder samtidigt som det skulle förbättra vardagen för väldigt många flitiga, arbetande finländare. Därför är det förvånande att det endast är vi i SFP som konsekvent efterlyst ett nationellt program för bättre arbetshälsa.
Työllisyydestä ja yrittäjyydestä puhuttaessa ei myöskään voi olla mainitsematta verotusta. RKP:n linja ei ole muuttunut, verotuksen tulee kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Työn verotusta tulee keventää, kuten esimerkiksi OECD on todennut. Myös yritysten verotus eli yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä.
Ärade talman
Den andra delen av statsrådets meddelande gäller frågan, ifall riksdagen anser att regeringen ska fortsätta eller avbryta beredningen av lagen som gäller uppsägning av arbetstagare vid mindre företag. Förfarandet är synnerligen märkligt eftersom riksdagen, och särskilt vi i oppositionen inte deltar i beredningen av detta lagförslag. Därför har vi inte heller insyn i lagförslagets innehåll. Vi kommer därför inte att ta ställning till själva lagförslaget innan den i normal ordning kommer som regeringsproposition till riksdagen och vi vill i så fall bl.a. se vad grundlagsutskottet anser om förslagets förenlighet med grundlagen och internationella avtal. Förutsatt alltså att förslaget överhuvudtaget ges.
RKP:n mielestä on äärimmäisen tärkeää, että pienten- ja keskisuurten toimintaedellytyksiä edistetään. Selvää on myös, että eduskunta säätä Suomessa lait. Samalla on myös selvää, että jotain on mennyt pahasti pieleen, kun tilanne työmarkkinoilla on ajautunut tähän pisteeseen. Luottamus hallituksen ja ay-liikkeen välillä vaikuttaa täysin puuttuvan. Aidon dialogin sijaan osapuolet nokittelevat uusin toimenpitein, puolin ja toisin. Voi perustellusti kyseenalaistaa onko hallituksen nyt valitsema menettely ratkaisu tilanteeseen. Hallituksen on syytä katsoa itseänsä peiliin ja kysyä miksi tähän tilanteeseen on ylipäätänsä päädytty? Onko hallitus edistänyt vuoropuhelua työmarkkinoilla parhaalla mahdollisella tavalla? Vastaus lienee tämänhetkisen tilanteen perusteella selvä.
Mutta harva riita syntyy, eikä eteenkään eskaloidu pelkästään yhden osapuolen toimesta. Tasapuolisuuden nimissä myös työmarkkinajärjestöjen tulisi katsoa itseänsä peiliin. Miten toimivaa edunvalvonta on, jos nopeasti ollaan ottamassa se kaikkein voimakkain, eli lakkoase käyttöön? Myös ammattiyhdistysliikkeellä on painava vastuu työelämän kehittämisessä.
Maltti on usein valttia, niin myös nytkin. Kaikkien, osapuolien tulisi käsittää, että viimeinen asia, jota tarvitsemme nyt, kun talouskasvu vihdoin on päässyt vähän vauhtiin, on lakkoaalto tai muut työmarkkinahäiriöt. RKP vetoaa riidan kaikkiin osapuoliin tasapuolisesti. Lopettakaa riita, lopettakaa nokittelu ja haudatkaa arvovalta-ajattelu. Palatkaa neuvottelupöytään, käykää aitoa vuoropuhelua ja saavuttakaa sovinnollinen ratkaisu. Se on Suomen etu.
