Ordförandes presentation av Framtidsutskottets betänkande i plenum 13.9.2017
Arvoisa puhemies, Värderade herr talman
Kestävän kehityksen syntyjuuret ovat luonnon- ja ympäristönsuojelussa. Brundtlandin raportin (1987) jälkeen kestävää kehitystä edistettiin YK-vetoisessa Rio-prosessissa. Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2015 ja sen toimeenpano käynnistyi vuoden 2016 alussa. Globaali Agenda2030-toimintaohjelma on ainutlaatuinen saavutus kansainväliseltä yhteisöltä ja historiallisesti merkittävä prosessi. Maailman valtioilla on ensimmäistä kertaa yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet.
EU ja myös Suomi ovat edelläkävijöitä toimintaohjelmaan sitoutumisessa ja siten globaalisti tärkeitä esimerkkejä. Suomi on jo nyt saanut toiminnallaan positiivista kansainvälistä huomiota Agenda2030 toimenpiteistä. Valtioneuvoston ensimmäinen selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda 2030:sta on tulevaisuusvaliokunnan tärkeimpiä käsiteltäviä kysymyksiä tällä vaalikaudella. Valiokunta on kuullut 71 asiantuntijaa ja kahdeksan valiokuntaa antoivat lausuntonsa, ja kuulivat lausuntojaan varten omia asiantuntijoitaan. Kaikkiaan prosessiin on osallistunut satoja asiantuntijoita ja erilaisten sidosryhmien edustajia yhteiskunnan ja kestävän kehityksen eri osa-alueilta. Keskustelu on ollut hyvää ja moniulotteista, ja sen tuloksena tulevaisuusvaliokunnan Agenda2030-mietintö on pitkä ja perusteellinen. Valiokunnan tärkeimmät painotukset tiivistettiin kymmeneen ponsiehdotukseen.
Tulevaisuusvaliokunta haluaa korostaa, että ensimmäisessä hallituksen Agenda2030-selonteossa ja siihen liittyvässä eduskunnan Agenda2030-mietinnössä tärkeintä on prosessi. Hallitus antoi Agenda2030-toimenpideohjelman eduskunnalle selontekona, mikä mahdollistaa laajan käsittelyn eduskunnassa sekä samalla myös toimenpiteiden vuosittaisen seurannan hallituksen vuosikertomuksissa. Merkittävää on myös laajasti sidosryhmiä osallistava toimintamalli toimenpideohjelmaa tehdessä ja myös toimenpiteitä toteuttaessa.
Arvoisa puhemies,
Agenda2030-selonteossa on kaksi kansallisen toiminnan painopistettä: 1) Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä 2) Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Tulevaisuusvaliokunta pitää näitä painopisteitä hyvinä. Lisäksi selonteossa esitetään Agenda2030 toimenpideohjelman toteutusta ohjaavat politiikkaperiaatteet 1) pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus, 2) johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus sekä 3) omistajuus ja osallisuus. Näistä olennaisimpia voivat olla pitkäjänteisyys ja politiikkajohdonmukaisuus. Tulevaisuusvaliokunta kannattaa Agenda2030-toimintasuunnitelman käsittelyä vaalikausittain selontekoina eduskunnassa sekä myös edistymisen seurannan raportoimista vuosittain hallituksen vuosikertomuksen osana. Selonteon muodossa annettu toimintasuunnitelma tukee ylivaalikautista pitkäjänteisyyttä toimenpiteiden toteuttamisessa ja seurannassa. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on myös se, etteivät politiikan eri osa-alueet ole keskenään ristiriidassa.
Lausuntovaliokunnat nostivat esille tärkeitä ja hyviä näkökantoja ja mm. peräänkuuluttivat yhteisiä toimenpiteitä ja yhteisiä käsitteitä. On hyvä, että jokaisella maalla voi olla omannäköisensä toimenpiteet yhteisten tavoitteiden edistämiseksi, mutta joissakin asioissa voidaan tarvita myös yhteisiä toimenpiteitä, esimerkiksi veronkierron estämiseksi. Tulevaisuusvaliokunnan mielestä on hyvä, että toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta joissakin asioissa voidaan tarvita myös pakottavaa lainsäädäntöä. Toimenpiteiden edistymisen seurantaan ja arviointiin tarvitaan myös selkeät yhteiset käsitteet.
Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä ehdotetaan, että kansainvälistä yhteistyötä tai pakkoa edellyttävät teemat voisivat olla Suomen ulkopolitiikan sekä myös kehitys- ja kauppapolitiikan Agenda2030-kärkiä, joilla Suomi profiloituu maailmalla.
Niiltä osin, kun Tulevaisuusvaliokunnan kuulemat asiantuntijat antoivat negatiivista palautetta Agenda2030-selonteosta, niin kritiikin kärki kohdistui konkretian puutteeseen. Tulevaisuusvaliokunta toteaa mietinnössä, että indikaattorijärjestelmän merkitys on todella suuri, ja ehdottaa, että toimenpideohjelmaa konkretisoidaan luotettavien mittareiden avulla. Mittareiden on kuitenkin oltava laadukkaita ja innovatiivisia, sillä ne ohjaavat merkittävästi toimintaa. Toimijat tekevät sitä mitä mitataan. Väärät mittarit siis ohjaavat meidät tekemään vääriä asioita.
Lausunnoissa toivottiin myös enemmän yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä pohjoismaista yhteistyötä. Agenda2030 toimintasuunnitelmat ovat kansallisia. Siitä huolimatta on muistettava myös kansainvälisen yhteistyön merkitys. Selonteossa ei juurikaan pohdita Suomen roolia osana Pohjoismaita. Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle tärkeää, ja sen merkitys korostuu, mikäli EU jatkossa kehittyy eritahtisesti. Tulevaisuusvaliokunta korostaakin pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä kestävässä kehityksessä.
Asiantuntijat kritisoivat jossakin määrin myös sitä, että hallitusohjelma ohjasi toimenpideohjelmaa. Selontekoon oli kerätty toimenpiteitä hallitusohjelmasta sekä jo muissa yhteyksissä hyväksytyistä strategioista. Asiantuntijoiden mukaan Agenda2030-selonteon ja toimintasuunnitelman koherenttisuus ja politiikkajohdonmukaisuus kärsivät tästä.
Merkittävin Agenda2030-selonteon saama kritiikki liittyi kuitenkin siihen, että selonteon ja toimintasuunnitelman valmisteluun osallistuneet sidosryhmät kokivat, ettei heidän työnsä tulokset näy riittävästi lopullisessa selonteossa.
Tähän liittyen Tulevaisuusvaliokunta lausuu mietinnössään, että valtioneuvoston on hyödynnettävä kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista Agenda2030-toimenpideohjelman toimenpiteiden määrittelyssä ja toteuttamisessa sekä myös vaikuttavuuden arvioinnissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että sidosryhmien osallistuminen näkyy myös lopputuloksessa. Lisäksi Agenda2030-selonteon on ohjattava hallitusohjelmaa eikä päinvastoin. Valiokunta edellyttää mietinnössä myös, että
1. valtioneuvoston on suunnattava Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ja valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan (TEAS) resursseja seuraavina vuosina erityisesti Agenda2030-politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseen sekä kestävään kehitykseen liittyvän monitieteisen tietopohjan vahvistamiseen.
2. valtioneuvoston on lisättävä kaikkiin julkisiin hankintoihin vaatimus ja arvio Agenda2030-tavoitteiden edistämisestä esimerkiksi osana julkishallinnon Sitoumus 2050 –prosessia.
3. valtioneuvoston on vahvistettava Agenda2030-toimenpideohjelman kannalta oleellisia valtioneuvoston kanslian henkilöstöresursseja koordinaatiossa; ja ministeriöiden roolia kansallisen toimenpideohjelman toteuttajina.
Värderade talman,
Hållbar utveckling är ett omfattande begrepp, där olika målsättningar är kopplade till varandra. Om man inte är uppmärksam kan man vid befrämjandet av en målsättning motverka att en annan målsättning uppnås. Det är viktigt att vi ser och förstår de komplicerade orsak och verkan sambanden av mänskliga handlingar för den hållbara utvecklingen. Därför stöder Framtidsutskottet i sitt betänkande användningen av överskådliga mätare för att åskådliggöra konceptet hållbar utveckling.
Framtidsutskottet understryker i sitt betänkande att framtidens arbete har en stor betydelse för förverkligandet av Agenda2030-målsättningarna. Detta förutsätter målmedvetet utnyttjande av möjligheter som ny teknologi för med sig. I bioenergi, miljöteknik och i den cirkulära ekonomin finns en stor potential för export och möjlighet för hållbar sysselsättande tillväxt. Den hållbara utvecklingens utmaningar borde därför ses som möjligheter för en hållbar sysselsättande tillväxt.
Framtidsutskottet stöder målsättningarna i regeringens utvecklingspolitiska program som spjutspetsar för Finlands globala ansvar. Speciellt viktiga tyngdpunktsområden för Finland är anpassningen till klimatförändringen och mildrandet av dess effekter samt förbättrandet av den sociala hållbarheten, där man betonar stärkandet av kvinnor och flickors rättigheter och ställning, förstärkandet av demokratin, stödandet av utvecklingsländernas stabilitet och ekonomiska tillväxt, och sörjandet för matsäkerheten. Utskottet stöder regeringens målsättning för biståndet och förutsätter att regeringen verkställer det i regeringsprogrammet och i Agenda2030-handlingsprogrammet nedtecknade målet att höja biståndets andel av BNP till 0,7 procent.
Arvoisa puhemies,
Tulevaisuusvaliokunnan Agenda2030-mietinnön keskeisimpiä viestejä on se, että BKT-mittari ei enää toimi kunnolla. Sen avulla on vaikea hahmottaa jakamistalouden tuottamaa arvonnousua. Palvelut voivat parantua ja asiakkaan saama hyöty kasvaa merkittävästi ilman että tämä näkyy millään tavalla BKT:ssa. Vastaavasti myös hyvinvoinnin kasvua on vaikeaa hahmottaa BKT:n avulla, koska BKT voi kasvaa, vaikka hyvinvointi heikkenee.
Tähän ongelmaan liittyen tulevaisuusvaliokunta ehdottaa ponsissa, että kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita, kuten esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), aidon kehityksen indikaattoria (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä (ISEW). Tulevaisuusvaliokunta edellyttää, että kestävä hyvinvointi ja siihen liittyvä hyvinvointitalouden kehittäminen on nostettava Agenda2030-toimdepideohjelman kärkitavoitteeksi.
Agenda2030-toimintaohjelman ennakoinnin parantamiseksi on kehitettävä uusia työkaluja myös poliittisten päätösten vaikutuksen arvioinnille. Vaikutukset hyvinvointiin on arvioitava kaikessa päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies,
Tulevaisuusvaliokunta on tiivistänyt Agenda2030-mietinnön tärkeimmät painotukset kymmeneen ponsiehdotukseen, joihin eduskunta edellyttää hallituksen vastaavan vuosikertomuksissaan, ja joiden sisältöä olen tässä esittelypuheenvuorossa tuonut esille. Tulevaisuusvaliokunta tulee seuraamaan ponsien edistymistä myös muissa asiaan liittyvissä selonteoissa, esityksissä ja kertomuksissa, esim. talousarviossa.
Kiitän hallitusta hyvästä selonteosta ja kiitän Tulevaisuusvaliokuntaa asianmukaisesta, perusteellisesta ja rakentavasta käsittelystä. Mietintö on yksimielinen.
Kiitos
