Inlägg i budgetdebatten i försvarsministeriets huvudklass, riksdagen 15.12.2015
Värderade herr talman!
Försvarsmakten har gått igenom en stor förändringsfas under de senaste åren. Trots att försvarsmaktsreformen var svår och omfattande så var den helt nödvändig för att kunna garantera en effektiv verksamhet. Jag är nöjd med hur reformen genomfördes och med resultaten. Men nu behöver försvarsmakten arbetsro. Finansieringen måste tryggas och de inbesparingar som försvarsmaktsreformen gav räcker inte. Den parlamentariska arbetsgruppen, ledd av ledamot Kanerva, som avslutade sitt arbete hösten 2014 poängterade att tilläggsfinansiering behövs för att upprätthålla vår försvarskapacitet och till materielinvesteringar.
Arvoisa herra puhemies!
Maanpuolustusjärjestöt, pääasiassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, harjoittavat tärkeää aatteellista kansalaistoimintaa, joka vahvistaa kansalaisten puolustustahtoa ja tukee viranomaisten ja kansalaisten kykyä selvitä erilaisista turvallisuustilanteista. Vapaaehtoinen maanpuolustus tukee myös muiden viranomaisten kuin Puolustusvoimien valmiustoimintaa. Kun panostukset ovat pienentyneet, on MPK:n ja sen jäsenyhdistysten harjoittama toiminta käynyt yhä tärkeämmäksi. Sen vuoksi olen todella iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että tähän toimintaan tulee osoittaa 400 000 euroa lisää.
Värderade talman!
De nordiska länderna är en naturlig referensgrupp för Finland. I en världsomspännande jämförelse hör Finland liksom för de övriga nordiska länderna till de mest framgångsrika och stabila välfärdsstaterna i väst. Därför faller det sig naturligt för de nordiska länderna att i en anda av solidaritet bedriva samarbete på området för just utrikes- och säkerhetspolitik. I det nordiska försvarssamarbetet bör vi eftersträva ett sådant operativt, ekonomiskt och tekniskt mervärde för försvaret som i fortsättningen möjliggör en ännu närmare samverkan mellan de nordiska försvarsmakterna, och som gör det möjligt att gemensamt utveckla, underhålla och utnyttja både de nationella och de gemensamma kapaciteterna, speciellt gällande samarbetet med Sverige som tog stora steg framåt under senaste riksdagsperiod med de tidigare försvarsministrarna Wallin och Haglund i spetsen. Där finns det ännu en hel del outnyttjat potential. Jag stöder varmt ett fördjupande av det samarbetet och är glad över att också minister Niinistö ser ut att göra det.
Arvoisa puhemies!
Haluan palata asiaan, joka ei sisälly budjettikirjaan ainakaan vielä mutta joka tulevaisuudessa tulee näkymään siellä. Puhun sotilaseläkeiän nostamisesta. Olen pettynyt siihen, että vaikka puolustusvaliokunta yksimielisesti painotti, että sotilaseläkeikää ei voi nostaa, valiokunnan mielipidettä ei tässä asiassa huomioitu. Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan sotilaseläkkeitä koskeva osio hallituksen esityksessä on valmisteltu puutteellisesti eikä puolustushallinnon edustajia tai ammattisotilaiden etujärjestöjä ole kuultu riittävässä määrin. Jos ja kun sotilaseläkejärjestelmää nyt muutetaan, myös puolustusjärjestelmän perusteita on tarkasteltava uudelleen. Muutoksilla on merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen puolustusjärjestelmään ja rajaturvallisuuteen poikkeusoloissa, ja ainakin se tulee lisäämään puolustuksen kustannuspaineita.
Totean lopuksi, että nyt käsittelyssä oleva puolustusbudjetti ei ole riittävä tarvittavien materiaali-investointien tekemiseen. Ellei rahoitustaso nouse, joudutaan tinkimään sekä materiaalihankinnoista että toiminnasta. Sen lisäksi Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen tulevaisuudessa edellyttää nykyistä korkeampaa toimintavalmiutta ja taistelukestävyyttä. Tämän takia ruotsalainen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että Puolustusvoimien määrärahoja olisi pitänyt korottaa, ja omassa varjobudjetissamme näin myös ehdotimme. — Kiitos.
